Mika Waltari: Diferi inter la revizi

Deskripto interagiva pri la kronologio dil artiklo

← Plu anciena versiono Plu recenta versiono →

Kontenajo efacita Kontenajo adjuntita

Lineo-formo

Versiono ye 07:18, 22 sep. 2018

Mika Toimi Waltari

Profesiono:	skriptisto

Lando:	Finlando
Naskodato:	19 di septembro 1908
Nasko-loko:	Helsinki, Finlando
Mortodato:	26 di agosto 1979
Morto-loko:	Helsinki, Finlando

Mika Toimi Waltari (1908 til 1979) esis Finlandana skriptisto.

Patro di Mika, Toimi, esis pastoro ma il mortis pro tuberkloso kande Mika evis kin yari ye somero 1914. Anke Toimi-patro skriptis du instruktanta biografio-libri por yuni. Olga-matro (naskinte Johansson) esis filiino di oro-maleisto de Sankt Peterburg. La familio vivis povre sen patro, ma onklulo di Mika, Toivo, quo ank esis pastoro, helpis la familio. La morto di patro profunde afektis Mika, ed ilu skriptis romano (Sielu ja liekki “Spirito e flamo”) pri ta temo en 1934.

Yuna Mika esis tre lernema: il lernis lektar ante skolo askoltante kande on docis sua plu olda fratulo Samuel. Il skribis sua unesma dramato tri-pagina (Pelopidaan salaliitto “Konspiro di Pelopidas”) evante ok yari. Unesma verketo esis publikigita en 1925. Ol esis libro 72-pagina por yuni Jumalaa paossa (“Fugante de Deo”). Mika divenis studento en 1926 en Fina Normala Liceo de kurso quo havis Latina linguo kom precipua linguo ne-matrala.

Ye somero 1926 il amoreskis ad skriptisto Elina Vaara. Il ne recevis respond-amoro, e pro to pensis anke pri suocido. Decepto en amoro duktis il a studiar teologio en l' universitato. En somero 1927 Mika vivis en Paris, quo donis a la yunulo sexual experienci. Il entraprezis publikigar sua poemi, ma experti sugestis a lu skriptar prozo. Lua unesma verko esis teroro-novelaro Kuolleen silmät (“Okuli di mortinto”) da pseudonimo Kristian Korppi. Tamen, teroro-noveli induktis problemi en la studiado, ed ilu demisionis la teologiala fakultato ye autuno 1927. La sequanta yaro publikigesis Suuri illusioni (“Granda ilusiono”) quo notorigis lu.

Mika komencis studiar en la historial-linguistikala fakultato ed obtenis diplomo en 1929. Cayare esis publikigita verko Yksinäisen miehen juna (“La treno di solitara viro”). Tatempe Mika voluntis divenar docisto-expertisto en l' universitato.

Ye printempo 1931 Mika mariajis kun Marjatta Luukkonen (1909-1978). En januaro 1932 naskis ilua filiino Satu, l' unika filio. Erste nun, kom familialo, Waltari komencis skriptar profesionale. Il laboris kelka yari kom jurnalisto e redaktisto; samatempe il tradukis literaturo aden la Fina. Dum duesma mondomilito il laboris en Informo-instituto di Stato skribante artikli ed enciklopedieti.

Milito-tempo tre influis Mika. Pos milito en 1945 il skriptis sua mastro-verko Sinuhe egyptiläinen (“Sinuhe la Egiptiana”) tre rapide: on dicas ke 27 pagini naskis po dio. Mika nultempe vizitis Egiptia ma savis pri historio per libri e viziti en muzei Europala. Pose Gamal Abdel Nasser invitis Waltari ad Egiptia ma Mika polite refuzis (pro ke il ne esis interesata pri moderna Egiptia). Waltari anke polite refuzis, kande Hollywood volis prolongo-parto por Sinuhe.

Dum la yari 1950ma Mika laboris tre forte. Laboro e fumado (40-50 sigareti po dio) acesis sua saneso. Il sufris pro sensonjeso e splineso konvalecante tempope en mentala kliniko. Maxim severa krizo esis en Milano en 1953. En 1968 lua pulmono-kancero esis operacita. Ilu mortis en 1979.

En 1957 Mika Waltari divenis membro dil Finlandan Akademio e honorumala doktoro en l' Universitato di Turku en 1970.

Dum sua yuneso Mika Waltari esis kondamnata pro esar tro fiera e tro kurajoza. Pose il esis konsiderata kom amuzisto-skriptisto. Nun Mika Waltari esas memorata kom magna e realista humanisto. Ilu skriptis e parolis pri individuala libereso, pri humanismo e digneso. En lua matura verki sonas la voco di homo.

Verki da Mika Waltari

Jumalaa paossa (Fugante de Deo), 1925
Kuolleen silmät (Okuli di mortinto), 1926
Sinun ristisi juureen (Adche tua kruco), 1927
Suuri illusioni (Granda ilusiono), 1928
Valtatiet (Chefa voyi), 1928 (kun Olavi Paavolainen)
Yksinäisen miehen juna (La treno di solitara viro), 1929
Dshinnistanin prinssi (La princulo di Dshinnistan), 1929
Muukalaislegioona (tradukuro?), 1930
Jättiläiset ovat kuolleet (Giganti esas mortinta), 1930 (Dramato)
Appelsiininsiemen (La semino di apelsino), 1931
Radiokuunnelma (Radio-dramato), 1931
Siellä missä miehiä tehdään (Ube on igas homuli), 1931
Kiinalainen kissa ja muita satuja (Chiniana kato e altra fabli), 1932
Mies ja haave (Viro e kimero), 1933
Sielu ja liekki (Spirito e flamo), 1934
Yö yli Euroopan (Nokto trasuper Europa), 1934 (Dramato)
Palava nuoruus (Flagranta yuneso), 1935
Tradukuro: Kristmann Gudmunddson, Kaukainen ranta (Distanta rivo), 1935
Aiotko kirjailijaksi (Ka tu divenus skriptisto?), 1935
Surun ja ilon kaupunki (Urbo di tristeso e joyo), 1936
Juudean yö (La nokto di Judea), 1936
Kuriton sukupolvi (Desobedianta generaciono), 1936 (Dramato) - Cinemo 1937, direktita da Wilho Ilmari
Akhnanaton, auringosta syntynyt (Akhnanaton la naskinta ek suno), 1937 (Dramato)
Helsinki kautta vuosisatojen (Helsinki dum yarcenti), 1937
Mies rakasti vaimoaan (La viro amis sua spozo), 1937 (Dramato)
Toimittaja rakastuu (La redaktero ameskas), 1937 (Dramato)
Yö yli Euroopan (Nokto trasuper Europa), 1937
Tradukuro: Kristmann Gudmunddson, Maan lapset (La filii di lando), 1937
Vieras mies tuli taloon (Stranja viro eniris la domo), 1937 - Cinemo 1938, direktita da Wilho Ilmari - Cinemo 1957, direktita da Hannu Leminen
Jälkinäytös (Posa akto), 1938
Ihmeellinen Josef eli elämä on seikkailua (Marveloza Yosef, altra dicante la vivo esas aventuro), 1938 (Dramato)
Kuka murhasi rouva Skrofin (Quo mortigis siorino Skrof?), 1939 - Cinemo 1961, direktita da Matti Kassila
Hämeenlinnan kaunotar (La belino di Hämeenlinna), 1939 (Dramato)
Cinemo-skripturo: Sep fratuli da Aleksis Kivi, 1939; direktita da Wilho Ilmari
Antero ei enää palaa (Antero ne plus retrovenos), 1940
Sotilaan paluu (La retroveno dil soldato), 1940
Komisario Palmun erehdys (L'eroro di polico-komisaro Palmu), 1940 - Cinemo 1960, direktita da Matti Kassila.
Maa on ikuinen (La lando esas eterna), 1941 (Dramato)
Totuus Virosta, Latvista ja Liettuasta (La verajo pri Estonia, Latvia e Lituania), 1941
Tulevaisuuden tiellä (Sur la voyo di futuro), 1941 (Dramato)
Yövuorossa (Noktala laboro-fazo), 1941
Ei koskaan huomispäivää (Nultempe esos la sequanta dio), 1942
Fine van Brooklyn, 1942
Hankala kosinta (Laborema propozo), 1942 (Dramato)
Hyvin harkittu - puoliksi tehty (Bone ponderita - to esas mifacita), 1942
Isästä poikaan (De patro a filiulo), 1942
Kaarina Maununtytär (Kaarina la filiino di Maunu), 1942
Neuvostovakoilun varjossa (En la tenebro dil Sovetiana spionado), 1942
Novelleja (Noveli), 1943
Eero ja Ilona (Eero ed Ilona), 1943
Ilona on sairaana (Ilona esas maladeskinta), 1943
Ilonan päivät tuuliajolla (La dii di Ilona sen skopo), 1943
Paracelsus Baselissa (Paracelsus en Basel), 1943 (Dramato)
Rakkaus vainoaikaan (L'amo dum persekuto-tempo), 1943
Yövieras (Noktala gasto), 1943-44 (Dramato)
Kirkas päivä (Hela dio), 1944
Takaisin linjoille (Retroe til frontiero), 1944
Unohduksen pyörre (La ciklo dil obliviado), 1944
Jokin ihmisessä (Ulo en homo), 1944 - Cinemo 1956, direktita da Aarne Tarkas
Tanssi yli hautojen (La danso trasuper la tombi), 1944 - Cinemo 1950, direktita da Toivo Särkkä
Gabriel, tule takaisin (Gabriel, venez retroe), 1944-45 (Dramato) - Cinemo 1951, direktita da Valentin Vaala
Sinuhe egyptiläinen 1-2 (Sinuhe la Egiptiana), 1945 - Cinemo 1954, The Egyptian, direktita da Michael Curtiz
Rakas lurjus (Kara raskalo), 1946 (Dramato)
Noita palaa elämään (La magiisto retroviveskas), 1945-46 (Dramato) - Cinemo 1952, direktita da Roland af Hällström
Omena putoaa (Pomo falas), 1946-47 (Dramato) - Cinemo 1952, direktita da Valentin Vaala
Elämän rikkaus (La richeso dil vivo), 1947 (Dramato)
Portti pimeään (La pordo a tenebrozo), 1947 (Dramato)
Kultakutri (L’ ora-hararalo), 1948
Lähdin Istanbuliin (Me departis ad Istanbul), 1947
Mikael Karvajalka (Mikael la harala-gambo), 1948
Kutsumaton (Desinvitito), 1948 (Dramato)
Myöhästynyt hääyö (Tarda mariajo-nokto), 1948 (Dramato)
Huhtikuu tulee (Aprilo iros), 1948-49 (Dramato)
Mikael Hakim, 1949
Neljä päivänlaskua (Quar suno-sinki), 1949
Leikkaus (L’ operaciono), 1951
Pimeä komero (Obskura kamereto), 1951 (Dramato)
Viimeiset ihmiset (Lasta homi), 1951 (Dramato)
Johannes Angelos, 1952
Kuun maisema (Lunala peizajo), 1953 - Cinemo Jäinen saari (Glacial insulo), direktita da Erik Häkkinen. - Tv-adapturo ye 1978, direktita da Markku Onttonen
Rakas lurjus (Kara raskalo), 1953-54 - Cinemo 1955, direktita da Edvin Laine
Yksinäisen miehen juna (La treno di solitara viro), 1954
Runoja 1925-45 (Poemi 1925-45), 1954
Turms kuolematon (Turms la desmortonta), 1955
Tradukuro: Pär Lagerkvist, Sibylla, 1956
Kutsumaton vieras (Desinvitita gasto), 1956-57
Vallaton Valtari (Briska Valtari), 1957
Feliks onnellinen (Feliks la felica), 1958
Valtakunnan salaisuus (La sekreto dil stato), 1959
Miljoonavaillinki (Miliono-manko), 1959-60 (Dramato) - Cinemo 1961, direktita da Toivo Särkkä
Myöhästynyt hääyö (Tarda mariajo-nokto), 1959-60 - Cinemo 1960, direktita da Edvin Laine
Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania (La sambuko(?) e quar altrai romaneti), 1961
Toukokuu tulee (Aprilo venos), 1961
Tähdet kertovat, komisario Palmu! (La steli rakontas, polico-komisaro Palmu!), 1962 - Cinemo 1962, direktita da Matti Kassila
Keisari ja senaattori (La caro e senatano), 1963 (Dramato)
Ihmiskunnan viholliset (L’ enemiki di homaro), 1964
Cinemo-skripturo Kulkurin valssi (La valso dil vaganto) (kun Heikki Kataja), 1965 - Cinemo 1941, direktita da T.J. Särkkä
Pienoisromaanit (Romaneti), 1966
22.30 - pikajuna Viipuriin (22.30 kloki - l’ espreso a Viipuri), 1966
Pöytälaatikko (Tablala buxeto), 1967
Ihmisen ääni (La voco di homo), 1978
Mika Waltarin teoksia (La verki di Mika Waltari), 1978
Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (Poemi e memoruri da Mika), 1979
Kieku ja Kaiku (Kieku e Kaiku), 1979 (kun Atso Alho)
Kirjailijan muistelmat (La memoruri dil skriptisto), 1980 (editita da Ritva Haavikko)
Nuori Johannes (Yuna Johannes), 1981
Mika Waltarin näytelmät (La dramati di Mika Waltari), 1999
Viisi ässää ja muita kertomuksia (Kin asi ed altra rakonti), [1999

@@ Lineo 11: / Lineo 11: @@
 '''Mika Toimi Waltari ''' ([[1908]] til [[1979]]) esis [[Finlando|Finlandana]] skriptisto.
-Patro di Mika, Toimi, esis pastoro ma il mortis pro tuberkloso kande Mika evis kin yari ye somero [[1914]]. Anke Toimi-patro skriptis du instruktanta biografio-libri por yuni. Olga-matro (naskinte Johansson) esis filiino di oro-maleisto de [[St. Peterburg]]. La familio vivis povre sen patro, ma onklulo di Mika, Toivo, quo ank esis pastoro, helpis la familio. La morto di patro profunde afektis Mika, ed ilu skriptis romano (Sielu ja liekki “Spirito e flamo”) pri ta temo en [[1934]].
+Patro di Mika, Toimi, esis pastoro ma il mortis pro tuberkloso kande Mika evis kin yari ye somero [[1914]]. Anke Toimi-patro skriptis du instruktanta biografio-libri por yuni. Olga-matro (naskinte Johansson) esis filiino di oro-maleisto de [[Sankt Peterburg]]. La familio vivis povre sen patro, ma onklulo di Mika, Toivo, quo ank esis pastoro, helpis la familio. La morto di patro profunde afektis Mika, ed ilu skriptis romano (Sielu ja liekki “Spirito e flamo”) pri ta temo en [[1934]].
 Yuna Mika esis tre lernema: il lernis lektar ante skolo askoltante kande on docis sua plu olda fratulo Samuel. Il skribis sua unesma dramato tri-pagina (''Pelopidaan salaliitto '' “Konspiro di Pelopidas”) evante ok yari. Unesma verketo esis publikigita en [[1925]]. Ol esis libro 72-pagina por yuni ''Jumalaa paossa'' (“Fugante de Deo”). Mika divenis studento en [[1926]] en Fina Normala Liceo de kurso quo havis [[Latina linguo]] kom precipua linguo ne-matrala.
@@ Lineo 17: / Lineo 17: @@
 Ye somero 1926 il amoreskis ad skriptisto Elina Vaara. Il ne recevis respond-amoro, e pro to pensis anke pri suocido. Decepto en amoro duktis il a studiar teologio en l' universitato. En somero [[1927]] Mika vivis en [[Paris]], quo donis a la yunulo sexual experienci. Il entraprezis publikigar sua poemi, ma experti sugestis a lu skriptar prozo. Lua unesma verko esis teroro-novelaro ''Kuolleen silmät'' (“Okuli di mortinto”) da pseudonimo Kristian Korppi. Tamen, teroro-noveli induktis problemi en la studiado, ed ilu demisionis la teologiala fakultato ye autuno 1927. La sequanta yaro publikigesis ''Suuri illusioni'' (“Granda ilusiono”) quo notorigis lu.
-Mika komencis studiar en la historial-linguistikala fakultato e divenis laureato en [[1929]]. Cayare esis publikigita verko ''Yksinäisen miehen juna'' (“La treno di solitara viro”). Tatempe Mika voluntis divenar docisto-expertisto en l' universitato.
+Mika komencis studiar en la historial-linguistikala fakultato ed obtenis diplomo en [[1929]]. Cayare esis publikigita verko ''Yksinäisen miehen juna'' (“La treno di solitara viro”). Tatempe Mika voluntis divenar docisto-expertisto en l' universitato.
 Ye printempo [[1931]] Mika mariajis kun Marjatta Luukkonen ([[1909]]-[[1978]]). En januaro [[1932]] naskis ilua filiino Satu, l' unika filio. Erste nun, kom familialo, Waltari komencis skriptar profesionale. Il laboris kelka yari kom jurnalisto e redaktisto; samatempe il tradukis literaturo aden la Fina. Dum [[duesma mondomilito]] il laboris en Informo-instituto di Stato skribante artikli ed enciklopedieti.
@@ Lineo 23: / Lineo 23: @@
 Milito-tempo tre influis Mika. Pos milito en [[1945]] il skriptis sua mastro-verko ''Sinuhe egyptiläinen'' (“Sinuhe la Egiptiana”) tre rapide: on dicas ke 27 pagini naskis po dio. Mika nultempe vizitis [[Egiptia]] ma savis pri historio per libri e viziti en muzei Europala. Pose [[Gamal Abdel Nasser]] invitis Waltari ad Egiptia ma Mika polite refuzis (pro ke il ne esis interesata pri moderna Egiptia). Waltari anke polite refuzis, kande [[Hollywood]] volis prolongo-parto por Sinuhe.
-Dum [[1950a yari]] Mika laboris tre forte. Laboro e fumado (40-50 sigareti po dio) acesis sua saneso. Il sufris pro sensonjeso e splineso konvalecante tempope en mentala kliniko. Maxim severa krizo esis en [[Milano]] en [[1953]]. En [[1968]] lua pulmono-kancero esis operacita. Il mortis en [[1979]].
+Dum la [[yari 1950ma]] Mika laboris tre forte. Laboro e fumado (40-50 sigareti po dio) acesis sua saneso. Il sufris pro sensonjeso e splineso konvalecante tempope en mentala kliniko. Maxim severa krizo esis en [[Milano]] en [[1953]]. En [[1968]] lua pulmono-kancero esis operacita. Ilu mortis en [[1979]].
 En [[1957]] Mika Waltari divenis membro dil [[Finlandan Akademio]] e honorumala doktoro en l' Universitato di [[Turku]] en [[1970]].
@@ Lineo 29: / Lineo 29: @@
 Dum sua yuneso Mika Waltari esis kondamnata pro esar tro fiera e tro kurajoza. Pose il esis konsiderata kom amuzisto-skriptisto. Nun Mika Waltari esas memorata kom magna e realista humanisto. Ilu skriptis e parolis pri individuala libereso, pri humanismo e digneso. En lua matura verki sonas la voco di homo.
-=== La verki di Mika Waltari ===
+=== Verki da Mika Waltari ===
-* Jumalaa paossa (Fugante de Deo), [[1925]]
+* Jumalaa paossa (Fugante de Deo), 1925
-* Kuolleen silmät (Okuli di mortinto), [[1926]]
+* Kuolleen silmät (Okuli di mortinto), 1926
-* Sinun ristisi juureen (Adche tua kruco), [[1927]]
+* Sinun ristisi juureen (Adche tua kruco), 1927
-* Suuri illusioni (Granda ilusiono), [[1928]]
+* Suuri illusioni (Granda ilusiono), 1928
-* Valtatiet (Chefa voyi), [[1928]] (kun [[Olavi Paavolainen]])
+* Valtatiet (Chefa voyi), 1928 (kun Olavi Paavolainen)
-* Yksinäisen miehen juna (La treno di solitara viro), [[1929]]
+* Yksinäisen miehen juna (La treno di solitara viro), 1929
 * Dshinnistanin prinssi (La princulo di Dshinnistan), 1929
-* Muukalaislegioona (tradukuro?), [[1930]]
+* Muukalaislegioona (tradukuro?), 1930
 * Jättiläiset ovat kuolleet (Giganti esas mortinta), 1930 (Dramato)
-* Appelsiininsiemen (La semino di apelsino), [[1931]]
+* Appelsiininsiemen (La semino di apelsino), 1931
 * Radiokuunnelma (Radio-dramato), 1931
 * Siellä missä miehiä tehdään (Ube on igas homuli), 1931
-* Kiinalainen kissa ja muita satuja (Chiniana kato e altra fabli), [[1932]]
+* Kiinalainen kissa ja muita satuja (Chiniana kato e altra fabli), 1932
-* Mies ja haave (Viro e kimero), [[1933]]
+* Mies ja haave (Viro e kimero), 1933
-* Sielu ja liekki (Spirito e flamo), [[1934]]
+* Sielu ja liekki (Spirito e flamo), 1934
 * Yö yli Euroopan (Nokto trasuper Europa), 1934 (Dramato)
-* Palava nuoruus (Flagranta yuneso), [[1935]]
+* Palava nuoruus (Flagranta yuneso), 1935
 * Tradukuro: Kristmann Gudmunddson, Kaukainen ranta (Distanta rivo), 1935
-* Aiotko kirjailijaksi (Ka tu divenus autoro?), 1935
+* Aiotko kirjailijaksi (Ka tu divenus skriptisto?), 1935
-* Surun ja ilon kaupunki (Urbo di tristeso e joyo), [[1936]]
+* Surun ja ilon kaupunki (Urbo di tristeso e joyo), 1936
 * Juudean yö (La nokto di Judea), 1936
 * Kuriton sukupolvi (Desobedianta generaciono), 1936 (Dramato) - Cinemo 1937, direktita da Wilho Ilmari
-* Akhnanaton, auringosta syntynyt (Akhnanaton la naskinta ek suno), [[1937]] (Dramato)
+* Akhnanaton, auringosta syntynyt (Akhnanaton la naskinta ek suno), 1937 (Dramato)
 * Helsinki kautta vuosisatojen (Helsinki dum yarcenti), 1937
 * Mies rakasti vaimoaan (La viro amis sua spozo), 1937 (Dramato)
@@ Lineo 58: / Lineo 58: @@
 * Yö yli Euroopan (Nokto trasuper Europa), 1937
 * Tradukuro: Kristmann Gudmunddson, Maan lapset (La filii di lando), 1937
-* Vieras mies tuli taloon (Stranja viro eniris la domo), 1937 - Cinemo 1938, direktita da Wilho Ilmari – Cinemo 1957, direktita da Hannu Leminen
+* Vieras mies tuli taloon (Stranja viro eniris la domo), 1937 - Cinemo 1938, direktita da Wilho Ilmari - Cinemo 1957, direktita da Hannu Leminen
-* Jälkinäytös (Posa akto), [[1938]]
+* Jälkinäytös (Posa akto), 1938
 * Ihmeellinen Josef eli elämä on seikkailua (Marveloza Yosef, altra dicante la vivo esas aventuro), 1938 (Dramato)
-* Kuka murhasi rouva Skrofin (Quo mortigis siorino Skrof?), [[1939]] - Cinemo 1961, direktita da Matti Kassila
+* Kuka murhasi rouva Skrofin (Quo mortigis siorino Skrof?), 1939 - Cinemo 1961, direktita da Matti Kassila
 * Hämeenlinnan kaunotar (La belino di Hämeenlinna), 1939 (Dramato)
-* Cinemo-skripturo: Sep fratuli da [[Aleksis Kivi]], 1939; direktita da Wilho Ilmari
+* Cinemo-skripturo: Sep fratuli da Aleksis Kivi, 1939; direktita da Wilho Ilmari
-* Antero ei enää palaa (Antero ne plus retrovenos), [[1940]]
+* Antero ei enää palaa (Antero ne plus retrovenos), 1940
 * Sotilaan paluu (La retroveno dil soldato), 1940
 * Komisario Palmun erehdys (L'eroro di polico-komisaro Palmu), 1940 - Cinemo 1960, direktita da Matti Kassila.
-* Maa on ikuinen (La lando esas eterna), [[1941]] (Dramato)
+* Maa on ikuinen (La lando esas eterna), 1941 (Dramato)
 * Totuus Virosta, Latvista ja Liettuasta (La verajo pri Estonia, Latvia e Lituania), 1941
 * Tulevaisuuden tiellä (Sur la voyo di futuro), 1941 (Dramato)
 * Yövuorossa (Noktala laboro-fazo), 1941
-* Ei koskaan huomispäivää (Nultempe esos la sequanta dio), [[1942]]
+* Ei koskaan huomispäivää (Nultempe esos la sequanta dio), 1942
 * Fine van Brooklyn, 1942
 * Hankala kosinta (Laborema propozo), 1942 (Dramato)
-* Hyvin harkittu - puoliksi tehty (Bone ponderita – to esas mifacita), 1942
+* Hyvin harkittu - puoliksi tehty (Bone ponderita - to esas mifacita), 1942
 * Isästä poikaan (De patro a filiulo), 1942
 * Kaarina Maununtytär (Kaarina la filiino di Maunu), 1942
 * Neuvostovakoilun varjossa (En la tenebro dil Sovetiana spionado), 1942
-* Novelleja (Noveli), [[1943]]
+* Novelleja (Noveli), 1943
 * Eero ja Ilona (Eero ed Ilona), 1943
 * Ilona on sairaana (Ilona esas maladeskinta), 1943
@@ Lineo 85: / Lineo 85: @@
 * Rakkaus vainoaikaan (L'amo dum persekuto-tempo), 1943
 * Yövieras (Noktala gasto), 1943-44 (Dramato)
-* Kirkas päivä (Hela dio), [[1944]]
+* Kirkas päivä (Hela dio), 1944
 * Takaisin linjoille (Retroe til frontiero), 1944
 * Unohduksen pyörre (La ciklo dil obliviado), 1944
@@ Lineo 91: / Lineo 91: @@
 * Tanssi yli hautojen (La danso trasuper la tombi), 1944 - Cinemo 1950, direktita da Toivo Särkkä
 * Gabriel, tule takaisin (Gabriel, venez retroe), 1944-45 (Dramato) - Cinemo 1951, direktita da Valentin Vaala
-* Sinuhe egyptiläinen 1-2 (Sinuhe la Egiptiana), [[1945]] - Cinemo 1954, The Egyptian, direktita da Michael Curtiz
+* Sinuhe egyptiläinen 1-2 (Sinuhe la Egiptiana), 1945 - Cinemo 1954, The Egyptian, direktita da Michael Curtiz
 * Rakas lurjus (Kara raskalo), 1946 (Dramato)
 * Noita palaa elämään (La magiisto retroviveskas), 1945-46 (Dramato) - Cinemo 1952, direktita da Roland af Hällström
-* Omena putoaa (Pomo falas), [[1946]]-47 (Dramato) - Cinemo 1952, direktita da Valentin Vaala
+* Omena putoaa (Pomo falas), 1946-47 (Dramato) - Cinemo 1952, direktita da Valentin Vaala
-* Elämän rikkaus (La richeso dil vivo), [[1947]] (Dramato)
+* Elämän rikkaus (La richeso dil vivo), 1947 (Dramato)
 * Portti pimeään (La pordo a tenebrozo), 1947 (Dramato)
-* Kultakutri (L’ ora-hararalo), [[1948]]
+* Kultakutri (L’ ora-hararalo), 1948
 * Lähdin Istanbuliin (Me departis ad Istanbul), 1947
 * Mikael Karvajalka (Mikael la harala-gambo), 1948
@@ Lineo 103: / Lineo 103: @@
 * Myöhästynyt hääyö (Tarda mariajo-nokto), 1948 (Dramato)
 * Huhtikuu tulee (Aprilo iros), 1948-49 (Dramato)
-* Mikael Hakim, [[1949]]
+* Mikael Hakim, 1949
 * Neljä päivänlaskua (Quar suno-sinki), 1949
-* Leikkaus (L’ operaciono), [[1951]]
+* Leikkaus (L’ operaciono), 1951
 * Pimeä komero (Obskura kamereto), 1951 (Dramato)
 * Viimeiset ihmiset (Lasta homi), 1951 (Dramato)
-* Johannes Angelos, [[1952]]
+* Johannes Angelos, 1952
-* Kuun maisema (Lunala peizajo), [[1953]] - Cinemo Jäinen saari (Glacial insulo), direktita da Erik Häkkinen. – Tv-adapturo ye 1978, direktita da Markku Onttonen
+* Kuun maisema (Lunala peizajo), 1953 - Cinemo Jäinen saari (Glacial insulo), direktita da Erik Häkkinen. - Tv-adapturo ye 1978, direktita da Markku Onttonen
 * Rakas lurjus (Kara raskalo), 1953-54 - Cinemo 1955, direktita da Edvin Laine
-* Yksinäisen miehen juna (La treno di solitara viro), [[1954]]
+* Yksinäisen miehen juna (La treno di solitara viro), 1954
 * Runoja 1925-45 (Poemi 1925-45), 1954
-* Turms kuolematon (Turms la desmortonta), [[1955]]
+* Turms kuolematon (Turms la desmortonta), 1955
-* Tradukuro: Pär Lagerkvist, Sibylla, [[1956]]
+* Tradukuro: Pär Lagerkvist, Sibylla, 1956
 * Kutsumaton vieras (Desinvitita gasto), 1956-57
-* Vallaton Valtari (Briska Valtari), [[1957]]
+* Vallaton Valtari (Briska Valtari), 1957
-* Feliks onnellinen (Feliks la felica), [[1958]]
+* Feliks onnellinen (Feliks la felica), 1958
-* Valtakunnan salaisuus (La sekreto dil stato), [[1959]]
+* Valtakunnan salaisuus (La sekreto dil stato), 1959
 * Miljoonavaillinki (Miliono-manko), 1959-60 (Dramato) - Cinemo 1961, direktita da Toivo Särkkä
-* Myöhästynyt hääyö (Tarda mariajo-nokto), 1959-60 - Cinemo [[1960]], direktita da Edvin Laine
+* Myöhästynyt hääyö (Tarda mariajo-nokto), 1959-60 - Cinemo 1960, direktita da Edvin Laine
-* Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania (La sambuko(?) e quar altrai romaneti), [[1961]]
+* Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania (La sambuko(?) e quar altrai romaneti), 1961
 * Toukokuu tulee (Aprilo venos), 1961
-* Tähdet kertovat, komisario Palmu! (La steli rakontas, polico-komisaro Palmu!), [[1962]] - Cinemo 1962, direktita da Matti Kassila
+* Tähdet kertovat, komisario Palmu! (La steli rakontas, polico-komisaro Palmu!), 1962 - Cinemo 1962, direktita da Matti Kassila
-* Keisari ja senaattori (La caro e senatano), [[1963]] (Dramato)
+* Keisari ja senaattori (La caro e senatano), 1963 (Dramato)
-* Ihmiskunnan viholliset (L’ enemiki di homaro), [[1964]]
+* Ihmiskunnan viholliset (L’ enemiki di homaro), 1964
-* Cinemo-skripturo Kulkurin valssi (La valso dil vaganto) (kun Heikki Kataja), [[1965]] - Cinemo 1941, direktita da T.J. Särkkä
+* Cinemo-skripturo Kulkurin valssi (La valso dil vaganto) (kun Heikki Kataja), 1965 - Cinemo 1941, direktita da T.J. Särkkä
-* Pienoisromaanit (Romaneti), [[1966]]
+* Pienoisromaanit (Romaneti), 1966
 * 22.30 - pikajuna Viipuriin (22.30 kloki - l’ espreso a Viipuri), 1966
-* Pöytälaatikko (Tablala buxeto), [[1967]]
+* Pöytälaatikko (Tablala buxeto), 1967
-* Ihmisen ääni (La voco di homo), [[1978]]
+* Ihmisen ääni (La voco di homo), 1978
 * Mika Waltarin teoksia (La verki di Mika Waltari), 1978
-* Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (Poemi e memoruri da Mika), [[1979]]
+* Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 (Poemi e memoruri da Mika), 1979
 * Kieku ja Kaiku (Kieku e Kaiku), 1979 (kun Atso Alho)
-* Kirjailijan muistelmat (La memoruri dil autoro), [[1980]] (editita da Ritva Haavikko)
+* Kirjailijan muistelmat (La memoruri dil skriptisto), 1980 (editita da Ritva Haavikko)
-* Nuori Johannes (Yuna Johannes), [[1981]]
+* Nuori Johannes (Yuna Johannes), 1981
-* Mika Waltarin näytelmät (La dramati di Mika Waltari), [[1999]]
+* Mika Waltarin näytelmät (La dramati di Mika Waltari), 1999
-* Viisi ässää ja muita kertomuksia (Kin asi ed altra rakonti), [[1999]]
+* Viisi ässää ja muita kertomuksia (Kin asi ed altra rakonti), [1999
 {{DEFAULTSORT:Waltari, Mika}}